Ausralian maastopalosta selvinnyt Sam-koala on hyvä uutinen
Paras uutinen vähään aikaan on juttu Australian maastopaloista selvinneestä Sam-koalasta. Helsingin Sanomien sivuilla julkaistu juttu on loistava esimerkki siitä, että vaikeisiinkin asioihin voi yrittää etsiä uutta, positiivista näkökulmaa.
Kun ikävät uutiset maastopaloista, talouskriisistä ja onnettomuuksista puuduttavat mielen jos toisenkin, selviytyjäkoalasta tehty juttu muistuttaa positiivisen uutisoinnin voimasta.
Iloinen ja toiveikas pilkahdus keskellä synkkää uutismerta voi kiinnittää huomion paremmin kuin puuduttavat luvut kuolleista, loukkaantuneista tai irtisanotuista. Parhaimmillaan se voi saada ihmisen kiinnostumaan aiheesta, jonka muuten olisi saattanut välinpitämättömänä sivuuttaa.
Australian rajut maastopalot ovat suomalaisille maantieteellisesti kaukainen asia, mutta suloinen Sam-koala voi tuoda tapahtumat tunnetasolla lähemmäksi meitä.
Juttu selviytyjäkoalasta voi herättää paitsi paljon sympatiaa, myös informoida laajemmasta tapahtumasta. Kun oma kiinnostus herää, tavallisetkin perusuutiset samasta aiheesta voivat yhtäkkiä tuntua tärkeämmiltä kuin ennen.
Negatiivisuuden ei tarvitse olla uutiskriteeri numero yksi.
Hei Journalistit
Olen myös sitä mieltä, että ikävistäkin asioista pitäisi kirjoittaa positiivisia näkökulmia. Sanomalehdissä kerrotaan hyvin paljon järkyttävistä tapahtumista ja ikävistä asioista, joita ihmisille sattuu. Sanomalehtien kautta maailma näyttää surulliselta ja masentavalta ja sillä on vaikutusta monien ihmisten mielialaan. Kun kuitenkin tiedetään myöteisyyden vaikutus, miksei joskus voisi olla niin, että kerrotaan enemmän hyviä uutisia kuin ikäviä tapahtumia. Masentuneena monet lopettavat päivittäisten uutisten seuraamisen ja vetäytyvät entistä enemmän omiin oloihinsa. Jos olisi myönteistä luettavaa se houkuttaisi parenmmin masentuneenkin ulos kuorestaan etsimään myönteisyyden voimaa…
Hei Anne Nummi! Kiitos kommentistasi! Tuntuu, että tavoitit jotain hyvin olennaista kirjoituksestani. Maailmassa tapahtuu valtavasti sekä iloisia että järkyttäviä tapahtumia, mutta jostain syystä negatiiviset uutiset kiilaavat usein etusijalle. Lisää tasapainoa uutisointiin – se toisi valoa paitsi journalismiin, myös parhaimmillaan yhteiskuntaamme!
Minusta tärkeintä on, että uutisista kerrotaan niiden vaikuttavuuden, ei negatiivisuuden tai positiviisuuden takia. Keskittyminen positiivisiin uutisiin on yhtä epärealistista kuin keskittyminen negatiivisiin.
Hei Noora! Tietysti uutisten vaikuttavuus on tärkeä kriteeri, selvähän se. Voi kuitenkin olla aika subjektiivista, mikä todella on vaikuttavaa. Ja kuten koalauutisesta näkyi, vakavaakin asiaa voi käsitellä positiivisen näkökulman kautta. En sanonut, että pitäisi keskittyä vain positiivisiin uutisiin, mutta kyllä kaipaisin nykyistä enemmän positiivisuutta. Kuten edellisessä kommentissani totesin, nimenomaan tasapaino on tärkeää.
Toki vaikuttavuutta voi olla vaikea arvioida. Yksi kriteeri kuitenkin on se, kuinka monta ihmistä asia koskee. Satojen ihmisten kuolema on isompi uutinen kuin yhden koalan selviytyminen, oli jälkimmäinen sitten kuinka positiivinen asia tahansa. Toki se voi kiinnittää huomion, niin kuin kirjoitit. Uutiskriteeriksi ei kuitenkaan riitä pelkkä positivisuus/negatiivisuus.
Hei Noora, kiva kun aihe on herättänyt ajatuksia!
Olen samaa mieltä, ettei uutiskriteeriksi riitä pelkästään jutun positiivisuus tai negatiivisuus, vaan myös muut tekijät vaikuttavat siihen. Silti peräänkuulutan edelleen positiivisuuden voimaa. Liian usein toimittajat ajattelevat kuolleiden lukumäärän olevan suoraan verrannollinen uutisen vaikuttavuuteen. Miksei yhtä vaikuttavaa voisi olla se, kuinka monta ihmistä selvisi jostain katastrofista tai kuinka monta tervettä lasta tänäänkin on syntynyt?
Eivät asiat ole niin mustavalkoisia, että vain kuolleiden lukumäärä maailmassa on merkittävää. Komppaan myös Anne Nummen aikaisempaa kommenttia, journalismilla voi olla laajempiakin yhteiskunnallisia vaikutuksia ihmisten asenteisiin. Pois iänikuinen toimittajien kyynisyys, kyllä joskus kaivataan myös valoisia näkökulmia!
Medialla on paljon valtaa määritellä, mistä asioista puhutaan ja mikä tapaus on tarpeeksi vaikuttava ja tärkeä päätyäkseen uutiseksi saakka. Muistetaanko aina kuitenkaan ajatella, ketkä ovat uutisen lukijoita ja mikä on uutisen tärkein tehtävä heidän keskuudessaan?
Ajatellaanpa nimenomaan Suomen mediaa ja informaatiota, jota sen olisi hyvä jakaa suomalaisille. Kun kyseessä on nimenomaan ns. “negatiiviset” uutiset, maamme kansalaisina meitä ei niinkään kosketa tai hyödytä tieto Bolivian bussisurmasta uhreineen, kun vaihtoehtoina olisivat uutiset hyvin moninaisestakin pahoinvoinnista esimerkiksi nuorison, lapsien, työttömien tai vanhusten keskuudessa Suomessa.
On aikamoinen tabu kritisoida onnettomuusuutisia, sillä mikä on suurempi asia kuin järkyttävä joukkokuolema tai verinen sota. Onnettomuus on heti saatettava ihmisten tietoon, tekivätpä he tiedolla sitten mitään eli eivät. Kuitenkin rehellisesti ajateltuna, onko ylenmääräinen onnettomuuksien uutisointi tuomassa ihmisille mitään muuta kuin surua, hätää ja neuvottomuutta siitä, mitä itse voisi asioiden eteen tehdä. Tällaiset tunteet eivät ole kuin taakkana puhuttaessa esimerkiksi juuri Bolivian surullisista tapahtumista. Hedelmällisempää voisi olla, jos uutinen olisi käsitellyt suomalaisia lähempänä olevaa aihetta (ks. ed. kpl), jolloin ihmisillä olisi mahdollisuus yrittää halutessa vaikuttaa kyseisiin asioihin.
Olen kuitenkin samaa mieltä Mirka Ukkosen kanssa siitä, että positiivissävyinen uutinen voi tuoda useimmat aiheet vähintään yhtä lähelle lukijaa kuin asioiden synkkyyttä korostava journalismi ja ns. “katastrofiuutisointi”.
Median tehtävähän on nimenomaan jakaa ihmisille tietoa meitä ympäröivästä maailmasta. Uutisen kirjoittaminen on kuitenkin yhtä tyhjän kanssa, ellei sillä ole myös kiinnostuneita lukijoita. Niinkin kaukainen ja surullinen tapahtuma kuin Australian suuri metsäpalo jää helposti huomiotta muiden uutisten joukossa, ellei uutinen sisällä muuta kuin surulliset faktat tapahtuneesta. Nyt tämä kyseinen selviytyjä-Koala on mies paikallaan lukijoiden huomion vetämisessä uutisen puoleen. Lisäksi metsäpalouutisesta ei näin jää lukijalle turhaan synkän toivoton olo, kun ainakin yksi Koala on säästynyt suurelta palolta.
Minulta siis positiivinen media saakin täydet pisteet. Kun kerran ihmisiä kehotetaan ajattelemaan asioita positiivisesti, eikö media voisi osaltaan olla edistämässä asiaa!?
Hei Saara! Kiitos pitkästä ja pohdiskelevasta kommentistasi! Toivottavasti positiivisen uutisoinnin voima ymmärrettäisiin myös eri tiedotusvälineissä vähitellen. Ehkä ihmisten pitäisi lähettää enemmän palautetta toimituksiin ja kertoa millaisia juttuja kaipaavat, kun taantuma- ja onnettomuusuutisointia tulee joka tuutista ulos. Palautteella voisi olla rakentava vaikutus, niin ainakin haluan uskoa.
Positiivisille, harmaasta massasta poikkeaville uutisille on selvästi kysyntää.
6.3. Satakunnan Kansan nettisivuilla jo 41 lukijaa on suositellut tätä uutista muillekin luettavaksi. Näiden uutisten tärkeyttä voi olla joidenkin kyynisyyteen uponneiden toimittajien vaikea käsittää, mutta lukijat ovat puhuneet. Muita saman etusivun juttuja lukijat ovat suositelleet luettavaksi selvästi vähemmän: suositustähtiä jutuilla on 0-6.
Kansa on puhunut!