En missään tapauksessa väitä, että testi olisi edes keskinkertainen. Totta kai toimituksellinen väite on kyettävä näyttämään toteen, tai edes perusteltava jollakin tavalla.

Vaan missä menee se tarkkuuden raja, jossa maallikko voi todeta jotain totena. Mietin edelleen tätä teemaa tietotekniikan alueella. Riittääkö, että ilmoittaa laitevalmistajan kertoman vempeleen ominaisuuksista ja vertaa niitä omaan kokemukseensa?

“Vaikutus ajoon oli välitön. Alakierroksille tuli lisää voimaa. Viitosvaihteella pystyi ajamaan jo 60 km/h:sta ylöspäin aiemman 70 km/h:n asemasta.”

Missä ovat tarkat tiedot kierrosmääristä eri nopeuksilla? Kyseisen parin desin heiton toimittaja on voinut saada aikaiseksi sillä, että hän on yksinkertaisesti ajanut taloudellisemmin. Myöskään ilman tai tien lämpötilaa ei ole vakioitu, mikä olisi mahdollista vain testitunnelissa.

En ole autoasiantuntija, mutta äkkiseltään tulisi mieleen, että suuremmalla vaihteella ajaminen säästää polttoainetta. Tämä tehonlisäys alakierroksilla voisi olla täysin kuviteltua.

Yksi tapa testata tätä olisi ajaa vuorotellen niin, että autoon joko on asennettu tai jätetty asentamatta terästappi. Toimittaja ajaisia autoa tietämättä, onko autossa tällä kertaa terästappi vai ei. Sokkotestillä hänen tulisi 100% varmuudella tunnistaa tehonlisäys.

Olen lukenut kokeesta, jossa hifistit eivät erottaneet tajuttoman kalliita hifi-kaapeleita metallisista henkareista. Molemmat johtivat äänen perille yhtä hyvin. Ja ainakin lasten mielestä samat ranskalaiste maistuvat paremmilta McDonald’sin pahvista kuin merkittömästä pahvista. Onko kyseisen ketjun paketeissa siis kosmista energiaa?

Toimittaja on siis täysin hyvin voinut olla plasebon uhri, johon mahdollisesti koko “kosminen teho” perustuu.